Nuoret pojat seisovat rivissä. Osa heistä näyttää vielä lapsilta, vaikka he vaikuttavat univormuissaan vanhemmilta, kirjoittaa italialainen kuvajournalisti Tomaso Clavarino De Correspondent -verkkojulkaisuun Liettuasta. Hän on saapunut kuvaamaan puolisotilaallisten ryhmien toimintaa Baltiassa.

- He ovat tyttöjä ja poikia, jotka tapaavat koulutusleireillä, matkustavat kylästä toiseen, joskus jopa 23 kilometriä metsien, peltojen, likaisten teiden halki. Heillä on mukanaan reput, jotka joskus painavat enemmän kuin kantajansa. He oppivat sotastrategioita, ampumista ja harjoittelevat marssimista muoviaseiden kanssa, Clavarino kirjoittaa.

Baltian maissa vapaaehtoisen puolisotilaallisten ryhmien suosio on kasvanut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. New Eastern Europe -julkaisun mukaan jäsenistöt ovat kasvaneet tuhansilla viime vuosien aikana. Esimerkiksi Latviassa puolisotilaallisen ryhmittymän arvioidaan olevan suurempi kuin maan armeija.

Ainakin Latviassa ja Liettuassa alaikäisiä koulutetaan sodankäyntiin ryhmien leireillä. Liettuassa jopa puolet puolisotilaallisen aseyhdistyksen jäsenistä on alaikäisiä.

- Puolisotilaallisten ryhmien tavoitteet ja suhteet valtioon vaihtelevat merkittävästi, analyytikko Arthur de Liederkerke brysseliläisestä Global Governance -instituutista kertoo Politico-lehdelle.

Liettuassa puolisotilaalliset ryhmittyvät ovat lähellä maan puolustusvoimia. Politico-lehden mukaan maan puolustusministeriö on vuodesta 2014 julkaissut vuosittain käsikirjan, jossa neuvotaan mitä tulee tehdä jos maahan hyökätään.

Käsikirja jaetaan maan kouluihin ja kirjastoihin. Sen mukaan eniten huomiota tulee kiinnittää naapurimaa Venäjän toimiin. Käsikirja kannustaa siviilejä käymään perussotilaskoulutuksen tai liittymään maan puolisotilaalliseen ryhmään.

15-vuotias Emma (vas.) keskustelee kavereidensa kanssa Liettuassa. TOMASO CLAVARINO / CONTRASTO

Jokin muu EU- tai Nato-maa voisi tuntea olonsa rauhattomaksi suosiotaan kasvattavien ryhmien takia. Baltiassa ryhmittymät nähdään positiivisena lisänä maiden turvallisuudelle.

- Halusin tutkia Baltian militarisointia kansainvälisten jännitteiden ja geopoliittisen sijainnin takia, ja erityisesti suhdetta kuvattuun Venäjä-uhkaan. Militarisoinnilla tarkoitan kaikkea Naton kasvavan läsnäolon ja sotilaskoulutuksia muistuttavien lasten leirien väliltä, Clavarino kertoo Iltalehdelle.

"Rakkaudesta kotimaahan"

- Haluan työskennellä maani eteen, olen patriootti, 14-vuotias Arvis kertoo.

Arvis on Latvian puolisotilaallisen ryhmän leirillä. Leiriläiset oppivat sotaan tarvittavia taitoja. Aikaisemmin päivällä aikuiset ja nuoret harjoittelivat panttivangin vapauttamista.

Liettuassa nuoret kertoivat osallistuvansa leireille rakkaudesta maatansa kohtaan. 17-vuotias sanoi haluavansa olla valmis, jos vihollinen hyökkää maahan.

Liettuan leirin johtajat kuvailivat leirejä partioleirien kaltaisiksi. Clavarino kertoo, ettei koskaan itse käynyt partiossa.

- Ystäväni, jotka olivat partiossa, eivät koskaan kulkeneet metsässä sotilasunivormuissa, hän kirjoittaa.

Latvialainen poika on Nuorisovartioston jäsen. Se on Kansallisvartioston alaikäisten järjestö. TOMASO CLAVARINO / CONTRASTO

Suosio kasvussa Keski- ja Itä-Euroopassa

Puolisotilaallisten ryhmien suosion kasvu on amerikkalaisen Kennan tutkimusinstituutin tutkijan Michael Kofmanin mukaan "luonnollinen vastaus" ajan ilmiöihin, erityisesti suurempaan Venäjä-uhkaan ja kasvavaan nationalismiin.

Keski-Euroopassa, erityisesti Puolassa, Slovakiassa ja Unkarissa, oikeistolaisuuden nousu ja Euroopan siirtolaisuustilanne ovat herättäneet henkiin puolisotilaalliset ryhmittymät.

- Nationalistiset ajatukset ja ohjelmat vaikuttavat helposti nuoriin, erityisesti nyt kun nationalismin suosio kasvaa ympäri Eurooppaa, Kofman sanoo.